Ongelma. Kun annat pienelle mallille taustatietoa ja pyydät vastauksen sen pohjalta, malli sekoittaa lähteen ja oman muistinsa. Lopputulos on sujuvaa tekstiä, jossa kolme lausetta neljästä on taustatiedosta ja neljäs on mallin oma lisäys — eikä lukemalla erota kumpi on kumpi. Isolla mallilla tämä on harvinaisempaa, pienellä se on oletus.

Kehotemalli. Numeroi palaset ja tee numerosta pakollinen:

"Alla on numeroituja taustapalasia. Vastaa kysymykseen käyttäen vain niitä. [1] <ensimmäinen palanen> [2] <toinen palanen> [3] <kolmas palanen> Säännöt: - Jokaisen väitteen perään merkitse palasen numero hakasulkeissa, esimerkiksi [2]. - Jos väitteelle ei löydy numeroa, älä kirjoita väitettä. - Jos kysymykseen ei voi vastata näillä palasilla, kirjoita vain: EI LÖYDY. Kysymys: <kysymys>"

Miksi toimii. Vaatimus muuttaa tehtävän luonteen. Ilman sitä malli tuottaa tekstiä, joka kuulostaa taustatiedon mukaiselta; numeron kanssa jokainen lause on osoitettava johonkin, joka on kehotteessa fyysisesti läsnä. Malli ei "tarkista" mitään — se yksinkertaisesti ei pysty tuottamaan numeroa palaselle, jota ei ole, ja sääntö kolme antaa sille kelvollisen ulospääsyn. Sivutuotteena tarkistuksesta tulee lukijalle mekaaninen: katsot numeron, katsot palasen, valmista. Väärä väite näkyy nyt joko puuttuvana numerona tai numerona, joka osoittaa vääriin sanoihin.

Yksi hienosäätö kannattaa tehdä heti. Pidä palaset lyhyinä — muutama virke kukin — ja anna niitä korkeintaan kymmenen. Pitkä palanen tekee viittauksesta merkityksettömän, koska "[2]" voi tarkoittaa mitä tahansa kohtaa kahden sivun tekstistä. Numeroi myös silloin, kun palasia on vain kaksi; sääntö toimii vasta kun se on poikkeukseton.

Mitä tämä ei ratkaise. Malli voi liittää oikeaan väitteeseen väärän numeron, ja pieni malli tekee sitä säännöllisesti — vinkki tekee virheestä havaittavan, ei mahdottoman. Se ei myöskään arvioi palasten paikkansapitävyyttä: jos taustatieto on väärässä, vastaus on väärässä ja siististi lähteistetty. Ja jos kysymys vaatii yhdistämään kaksi palasta, malli merkitsee usein vain toisen niistä.